PK-35-legenda Esa Terävä lopettaa pelaajauransa jalkapallon parissa tulevana lauantaina Seinäjoella. Edellisen Gnistan-ottelun käsiohjelmaamme olimme saaneet viideltä eri henkilöltä heidän ajatuksiaan Terävästä.
Tässä jutussamme on nämä viisi juttua kaikki ympättynä yhteen artikkeliin. Ääneen pääsevät Esan monivuotinen joukkuekaveri sekä vastustaja Xhevdet Gela, Esan junioriaikojen valmentaja Jukka Ihalainen, erotuomari Mattias Gestranius, Punamustille hyvin tuttu Ronias Yacoob sekä Esan valmentajana HIFK:ssa ollut Jani Honkavaara.
Xhevdet Gela
Joukkuekaveri, PK-35 Vantaa 2011 & HIFK 2016-17
Kun sanoo Esa Terävän nimen, niin ensimmäisenä tulee mieleen iso joukkuepelaaja. Minulla on ollut kunnia pelata “Eskin” kanssa monia kausia samassa joukkueessa sekä olemme olleet useaan otteeseen vastapuolella. Esa on on helposti lähestyttävä pelaaja, häntä voi aina vetää hihasta. Esahan on myös mies kuin veistos, erittäin omistautunut huippu-urheilija.
Meillä oli HIFK:ssa kaudella 2016 huonoja aikoja, mutta usein Esa järjesti jotain pientä joukkueelle, jolla saimme joukkuehenkeä ylöspäin. Pieni teko Esalta, mutta se oli joukkueena meille iso asia. Vaikka Esa aloitti vaihdossa ottelu, hän antoi kentälle päästyään ja harjoituksissa aina 110% ja antoi sillä tavoin myös esimerkkiä muille. Monen pelaajan kohdalla penkillä olo vaikutta huonolla tavalla treeniviikkoon, Esan kohdalla tuntui, että se oli lähestulkoon päinvastoin.
Viime vuosina olemme olleet Esan kanssa enemmän vastustajina kentän puolella. Esalla on ehkä ne terävimmät jalat lähteneet vuosien aikana, mutta hänestä on kuoriutunut hyvin vahva kaksinkamppailupelaaja. Moni ei tajuakaan kuinka vahva pääpelaaja Esa on ja edelleen hän pitää oman peruspelaamisensa tason hyvin vankkana. Esaa vastaan kentällä ei tule mitään ilmaiseksi, vaan aina saa tiukasti vääntää.
Minulla on jäänyt hyvin mieleen sen jälkeen, kun siirryin Lahdesta HIFK:hon, ja olimme käynnistäneet kauden heikosti. Esa sanoi mulle joidenkin harjoitusten jälkeen, kun olin vähän allapäin; “ei meillä ole mitään hätää, sä et ole siirtynyt ollenkaan huonompaan joukkueeseen, ja et ole tehnyt väärää valintaa. Jatketaan vaan työntekoa, niin palkinto kyllä tulee”. Pieni juttu, mutta se teki silloin päivästä huomattavasti paremman ja toi itsellekin jälleen uutta itseluottamusta.
Jukka Ihalainen
Juniorivalmentaja, PK-35 1996-2002
Aloitin syksyllä 1995 valmentamaan PK:n silloin G9-ikäluokkaan kääntymässä olevaa joukkuetta. Itsekin silloin vasta 15-vuotiaana heti futisuran lopettaneena. Yhteensä seitsemän vuoden ajan sain olla tämän joukkueen mukana, joka oli omalla tavallaan myös aika harvinainen joukkue. Hyvin tiivis porukka, suurin osa juuri Pihliksen jätkiä, ja se joukkue pysyi myös yhdessä verrattain pitkään.
Kun tulin joukkueen valmentajaksi, niin moni teki hiekkakakkuja kentällä, mutta Esa teki maaleja. Hän oli joukkueen kapteeni ja selvä johtopelaaja. Esa oli jo silloin todella tasapainoinen nuori ihminen. Hän oli joukkueen tähtipelaaja, mutta ei millään tavalla räiskyvä tai haitallinen joukkueelle, vaan täysin päinvastoin. Hän oli jo silloin Joukkuepelaaja isolla J:llä. Siinä olisi voinut toisen pelaajan ego nousta paljonkin, sen verran usein Esaa kyseltiin isompiin joukkueisiin, mutta näin ei tapahtunut.
Olen seurannut Esan uraa suht tiiviisti myös aikuisiällä. HIFK-aikana kävin katsomassa jonkin verran otteluita juuri Esan takia ja nyt kolmen viimeisen kauden ajan ollut kausikorttilaisena täällä Pihlajamäessä. On hienoa, että edelleen Esalla on aikaa aina moikata ja vaihtaa kuulumisia minun sekä myös kaikkien muiden kanssa, Esalta löytyy valtava PK-sydän.
Esa oli todella kypsä pelaaja jo nuorena sekä en varmasti valehtele, jos sanon, että hän on ollut todellinen herrasmiespelaaja läpi uransa.
Mattias Gestranius
Erotuomari
Esa on isosti erotuomareiden arvostama herrasmiesmäinen pelaaja. Itse muistan Esan herrasmiehenä, joka ei valittanut. Hän pelasi kovaa, mutta otti myös iskuja vastaan mukisematta.
Jalkapallosäännöt:
”Joukkueen kapteenilla ei ole erityisasemaa tai etuoikeuksia, mutta hänellä on tietty vastuu joukkueensa käyttäytymisestä.”
Esa on ollut esimerkillinen kapteeni ja hän on toiminut linkkinä erotuomariston ja muun joukkueen välillä erinomaisella tavalla.
35 vuotta saattaa olla pelaajana vanha, mutta erotuomarina olisi vielä monta hyvää kautta edessä! Haastankin Esaa kokeilemaan uutta uraa erotuomarina, tarvitsemme fiksuja ihmisiä mukaan toimintaan, ja Esahan täyttää nämä kriteerit erinomaisesti!
Mukavia eläkepäiviä ja tervetuloa mukaan erotuomaritoimintaan! 😉
Ronias Yacoob
Joukkuekaveri, PK-35 2019-21
Ensinnäkin haluan kiittää Esaa siitä, mitä hän on tehnyt minulle hyvin rakkaan seuran, PK-35:n eteen. Arvostan sitä työtä todella paljon ja niin arvostaa moni muukin. Esa on aina esimerkillinen ihminen kentällä ja sen ulkopuolella. Henkilökohtaisesti minulle Esa on ollut aina enemmän kuin jengikaveri, enemmän sellainen isoveli.
Kuin hain korkeakouluun, niin Esa auttoi ja kannusti minua todella paljon ja jopa preppasi minua soveltavuuskokeeseen. Esa ei varmaan edes ymmärrä kuinka paljon arvostan sitä apua. Esa on kannustanut minua tavoittelemaan unelmiani ja tavoitteita, ja juuri sillä tiellä olenkin tällä hetkellä Turussa. Ammattivalintaani ei kuitenkaan Esa ole päässyt vaikuttamaan! (opettaja)
Minulle Esan kanssa jengikaverina olo kolmen kauden ajan oli valtavan iso asia. Esan tekemistä kentällä ja kentän ulkopuolella kannattaa kenen tahansa seurata. Esa otti aina kopissa jokaisen henkilön huomioon. Se näyttäytyy sillä tavoin, että hän aina moikkaa kaikkia, kyselee kuulumisia ja huomaa usein, jos joku on allapäin ja koittaa auttaa. Esa myös auttaa aina uusia pelaajia tulemaan mukaan joukkueeseen esimerkillisesti.
Voi hyvin sanoa, että Esa on tietynlainen oppi-isä ollut minulle. Ehkä Esan avulla ihan se liika-aggressiivisuus on kadonnut omasta pelistäni, ainakin ajoittain! Ja voin sanoa, että tälläkin hetkellä, kun eri joukkueessa pelaan, yritän tuoda Esalta oppimiani asioita omassa tekemisessä esiin kentällä ja varsinkin sen ulkopuolella.
Se kuka on seuraava PK:n kapteeni, niin hänellä on valtavat saappaat täytettävänä.
Jani Honkavaara
Valmentaja, HIFK 2013-16
Esa tuli IFK:hon kaudeksi 2013, samaan aikaan kun itse palasin Gnistanista, ja erityisesti minulle on jäänyt mieleen, millä päättäväisyydellä hän joukkueeseen tuli. Kaikesta näki, että hän johtaa sekä esimerkillään että puheillaan. Hänet valittiin pelaajiston toimesta joukkueen kapteeniksi, ja minulle hän oli tuossa roolissa korvaamaton.
Esan kanssa pystyi aina keskustelemaan ja hän pystyi välittämään minulle oikealla tavalla joukkueen tuntemukset, joista minun oli hyvä tietää. Toisaalta en Esan ollessa kapteenina ollut koskaan huolissani joukkueen olotilasta, koska tiesin, että Esa pitää joukkueesta huolta. Minulla oli ikään kuin valmentaja kentällä.
Ehkä Eskin hämmästyttävin ominaisuus oli se, että hän nousi aina oikealla hetkellä esiin. Nuo hetket olivat aina niitä, jolloin häntä eniten tarvittiin. Ja Esa tiesi, milloin häntä tarvittiin. Ja tiesi myös, milloin tarvitsen häneltä apua.
Esa oli toisin sanottuna todella voitontahtoinen joukkuepelaaja. Hän tiesi, että hänen pitää saada muista paras irti, että saamme parhaan mahdollisen tuloksen. Joskus sankari oli joku muu kuin Eski, mutta usein myös Eski, mutta hienointa oli, että Esa osasi olla onnellinen myös toisten onnistumisista. Hän oli onnellinen, koska oli saanut joukkueen voittamaan tai jonkun toisen pelaajan onnistumaan. Ja kun katsoo Esan uraa taaksepäin, Esan vierellä on aika usein onnistuttu.
Jos joistakin pelaajista sanotaan, että he tekevät muista pelaajista parempia, Esa on juuri sellainen. Mutta uskon myös, että Esa sai muut pelaajat tuntemaan itsensä paremmiksi, koska he saivat olla Esan joukkueessa. Hän toi turvaa ja uskoa muille pelaajille, että nämä voivat olla omia itsejään Eskin joukkueessa.
Olen todella iloinen ja onnekas, että sain valmentaa Esan joukkuetta. Esa Terävän IFK:ta.
PK-35:n kausi ja Esa Terävän ura päättyy lauantaina 8. lokakuuta vierasotteluun SJK Akatemiaa vastaan Seinäjoella klo 16 alkaen.
