HJK:n ja KäPan kautta Joensuuhun päätynyt Laajasalon kasvatti palasi täksi kaudeksi takaisin Helsinkiin, tällä kertaa punamustaan paitaan. Mikä mahtoi olla nuoren Tommin ykköslaji? Millä pelipaikalla Tommi pelasi juniorina, ja millaista elämä oli Joensuussa?
Ensiaskeleet jalkapallon saralla Tommi otti koulukavereiden innoittamana Santahaminan hiekkakentällä HJK/Laajasalossa. 3-vuotiaana lajiksi valikoitui jääkiekko, jota hän pelasikin vielä useamman vuoden jalkapallon ohessa niin ikään HJK:ssa.
– Juniorina pari ensimmäistä vuotta olin armoton maalintekijä, ja voitin useasti joukkueen maalipörssin. Se on sellainen asia, joka on nykypäivänä ehkä hieman vaikeaa uskoa. Pelipaikka oli siellä sun täällä, mutta maaleja painoin paljon.
Junioriuralta on jäänyt mieleen useita hyviä hetkiä, ja valmentajia. Tommi nostaa kuitenkin yhden tapahtuman ja valmentajan esiin.
– Jos jotain pitää nostaa junioriajoilta esiin, niin vähän vanhempana HJK:n kanssa voitimme B-junioreiden SM-kultaa. Meillä oli hyvä porukka.
– Juniorivalmentajista mieleen on jäänyt Repe (Reijo Myllynveräjä). Hän oli valmentajana, kun omassa ikäluokassani koottiin ensimmäistä edustusjoukkuetta 10 vuoden ikäisinä. Siihen aikaan lätkä oli mulle se ykköslaji, mutta menin treeneihin testaamaan. Repe oli aika jämäkkä tyyppi, ja sanoi mulle, että nyt olet sitten tässä täysillä mukana, jos sut joukkueeseen valitsen. Se oli tietyllä tavalla aika käänteentekevä juttu, että sitten futiksesta tuli mun ykköslaji.
Käpylän kautta Joensuuhun
Tainio kuului ikäluokkansa edustusjoukkueeseen koko junioriuransa ajan. Siitä matka kävi luonnollisesti Klubi 04:een, mutta HJK:n edustusjoukkueeseen murtautuminen näytti hankalalta.
– Olin Klubi 04:ssa, ja siitä seuraava steppi olisi ollut liigaporukkaan pääseminen. Se ei näyttänyt onnistuvan. Abdou “Dalla” Talat oli silloin valmentajamme Klubi 04:ssa, ja hän lähti KäPaan. Juteltiin siinä, ja mietin, että halusin kuitenkin pelata miesten pelejä. Menin vähän niin kuin “Dallan” perässä sinne.
Kolmen Käpylässä vietetyn vuoden jälkeen Tommi siirtyi JIPPO:0n vuonna 2018. Hän pääsi Joensuuhun opiskelemaan fysioterapeutiksi, ja samalla JIPPO nousi sopivasti Kakkoseen. Se oli vaikuttava tekijä uuden joukkueen valinnassa. Halu oli kova pelata Kakkosta.
Muuttaminen uuteen kaupunkiin hieman jännitti, mutta sopeutumisen kanssa ei lopulta ollut suurempia ongelmia. Tommi nostaa myös esiin eroja Joensuun ja Helsingin välillä.
– Välimatkat olivat lyhyitä, ja pääsi pyörällä 10-15 minuutissa joka paikkaan. Kaikki oli lähellä.
– Helsingissä joukkueiden sisällä kaikilla oli jollain tavalla omat elämät ja kaverit. Joensuussa meno oli tiiviimpää, kun oli vain futis- ja opiskelukaverit. Tosi paljon hengailimme joukkuekavereiden kanssa, ja heistä tuli mulle tosi hyviä ystäviä. Ehkä se olikin se asia, jonka takia viihdyin Joensuussa tosi hyvin. Tyttöystäväni muutti myös Joensuuhun, joten sekin helpotti sopeutumista.
– Parhaaksi muistoksi urallani on pakko nostaa JIPPO:n kanssa nousu Ykköseen. Ainakin joensuulaiselle jalkapalloyhteisölle, ja seuralle se oli kova juttu. Koko kaupunki ei kuitenkaan seonnut noususta, koska futis on Joensuussa vasta neljänneksi tai viidenneksi suosituin laji. Siellä menee pesäpallo, koripallo ja lätkä ainakin edelle.
Takaisin Helsinkiin
Neljä kautta Joensuussa oli tarpeeksi. Tommi halusi muutosta, ja päätös jatkosta oli jo syntynyt ennen viime kauden päätöstä. Punamustiin siirtyminen oli lopulta helppo valinta.
– Kimin (Raimi) kanssa puhuttiin viime kauden jälkeen, että tulisin mukaan PK:n treeneihin. Olin päättänyt jo aiemmin, että viime kausi jää viimeiseksi Joensuussa, ja kun tippuminen tuli, niin se helpotti päätöstä entisestään. Halusin pelata Ykköstä, ja oli lopulta helppo päätös tulla Pihlikseen.
– Meidän joukkueesta on tosi hyvä fiilis, nyt kun on ehtinyt vähän pidempään olla mukana. Samoja viboja tässä seurassa ja joukkueessa on kuin Joensuussakin. Olemme tiivis porukka, olen viihtynyt hyvin ja oli helppo tulla uutena pelaajana joukkueeseen. Meillä on paljon kokeneita pelaajia, ja tiesin jo entuudestaan muutamia pelaajia.
Pelipaikka muuttui Pikku-Tommin hyökkäävämmästä roolista HJK:ssa laitapuolustajaksi. Viime vuosina myös keskikentän pohjan rooli on tullut tutuksi.
– Viime vuodet on mennyt keskikentällä tai laitapakkina. Ei mulla enää jalat oikein riitä hyökkääjäksi. Koko nuoruuden pelasin laitapakkia, ja vasta Joensuussa valmentajat siirsivät mut vakituisemmin keskikentälle. Keskikenttä on kuitenkin se paikka, jota itse tykkää eniten pelata.
5 nopeaa
Mitä teet vapaa-ajalla?
– Aloitin Joensuussa uuden harrastuksen, kalastuksen. Se on rentoa tekemistä kesäisin, kun ottaa kahvin mukaan ja menee istuskelemaan veden äärelle. Paljon tulee myös katsottua urheilua, ja oltua kavereiden kanssa. Ihan perus juttua.
Suosikkifutisseura maailmalta?
– Arsenal. Pettymyksiä täynnä viime vuodet, mutta nyt ollaan vähän nosteessa. Ehkä ensi kaudeksi taas Mestarien liigaan!
Paras pelaaja, ketä vastaan olet pelannut?
– Oltiin juniorina joskus Italiassa pelaamassa. Olin laitapakkina, ja siellä oli yksi jätkä, joka vei mua koko pelin, enkä saanut kertaakaan palloa pois. Piti mua ihan pilkkanaan. En muista valitettavasti kaverin nimeä.
Paras joukkuekaveri?
– Irakli Sirbiladze. Pelasimme JIPPO:ssa samaan aikaan kaudella 2018. En ole ikinä nähnyt yhtä vahvaa jätkää. Ei siltä palloa pois saanut.
Lempiartisti?
– Pakko sanoa, että ihan ykkösenä on Eminem.
Punamustien ottelut jatkuvat toukokuun ensimmäisellä viikolla kahden ottelun voimin. Ylihuomenna tiistaina jatkuu Suomen Cupin ottelut 4. kierroksen merkeissä, kun Punamustat matkaavat Talin Jalkapallohalliin Toukolan Teräksen kimppuun. Ykkösen ottelut jatkuvat MagneCit Areenalla lauantaina 7. toukokuuta, kun PEPO saapuu vieraaksemme Pihlikseen.
