Esa, on vaikea uskoa, että tarinasi jalkapalloilijana tulee huipputasolla päättymään.
Mutta mikä tarina se onkaan ollut! Olet tehnyt aivan valtavan hienon uran jalkapalloilijana Suomen huipputasolla. On ollut etuoikeus olla mukana tarunomaisessa jalkapallotarinassasi, joka on pitänyt sisällään ainakin 5 sarjanousua, HIFK:n historian ensimmäisen Veikkausliigamaalin tekemisen ja lukemattomia muita hienoja tapahtumia suomifutiksen historian kirjoihin.
Yhteinen matka rakastamamme jalkapallon ja seurojen parissa kesti 12 kautta. Siis lähes koko aikuisuramme ajan. Näihin yhteisiin PK-35 ja HIFK -vuosiin on mahtunut monia uskomattomia ja unohtumattomia hetkiä, niin ylä- kuin alamäkiä, onnen tunteita, karvaita pettymyksiä, loukkaantumisia, sarjanousuja ja -laskuja. Mutta voin sanoa, että on ollut huikea reissu ja on ollut hienoa kokea se yhdessä kanssasi, el capitano.
Tarinamme alkutaipaleet otettiin talven 2007 treeneissä Talin jalkapallohallissa, jolloin sain kunnian liittyä ensimmäisen kerran PK-35:een. Yhteispelimme tuntui toimivan heti ensimmäisistä hetkistä lähtien sekä kentällä että sen ulkopuolella. Hyväkäytöksinen, karismaattinen, nuori ja lupaava 19-vuotias Esa Terävä esittäytyi, ja mietin et tuossa jätkässä on jotain hyvin erityistä. Vasemmalla laidalla oli helppo pelailla, kun kymppipaikalla oli noin älykäs ja hyviä läpisyöttöjä Copa Mundialeilla jakeleva pelaaja. Tuosta ensimmäisestä talvesta lähtien olen aina pitänyt sinua kymppipaikan pelaajana. Siinä paikalla olet aina ollut omimmillasi. Vuoden 2015 läpisyöttö Lahdessa ei koskaan unohdu. Vuosien saatossa olet toki hoitanut pelipaikan kuin pelipaikan aina äärimmäisen hyvin. Pyydettiin sinua pelaamaan sitten oikeaa pakkia, keskikenttää, hyökkääjää tai laituria, olet aina ottanut pelipaikasta kaiken irti ja pyrkinyt kehittämään itseäsi pelaajana joka päivä paremmaksi. Olet ollut mielestäni pelaajana myös aina se yhdistävä palanen kentällä ja sen ulkopuolella ja pystynyt tekemään meistä muistakin parempia pelaajia.
Pelasimme yhdessä kauden 2007 lisäksi, kaudet 2009-2012 (PK-35 Vantaa) ja 2015-2021 (HIFK, PK-35). Onkin ollut todella hienoa, että tiemme ovat kohdanneet aina uudestaan, tavalla tai toisella. Olet ollut se ratkaiseva tekijä, jonka vuoksi olemme saaneet nauttia näistä useista pelivuosista yhdessä. Houkuttelit minut HIFK:hon 2015 ja kannustit jatkamaan uraani PK-35:ssa kauden 2018 lopettamispäätöksen jälkeen. Ilman kanssasi käytyjä lukemattomia keskusteluja, olisi jäänyt monia unohtumattomia hetkiä kokematta. Hienoja yhteisiä muistoja pelikentältä ja sen ulkopuolelta on matkan varrelta siunaantunutkin onneksemme rutkasti. Vastoinkäymisistä taas ollaan aina tultu vahvempina takaisin. Arvostan sitä tukea ja kannustusta, jota olen sinulta aina saanut vaikeinakin hetkinä. Toivottavasti olen myös osannut antaa, kun olet sitä tarvinnut. Kanssasi on aina ollut todella helppoa ja jotenkin luonnollista pelata yhdessä. Ajattelemme kentällä samalla tavalla ja pystymme lukemaan toistemme peliä ilman sen enempää miettimättä. Koen, että tämä connection on ollut välillämme aina siitä vuoden 2007 talvesta lähtien.
Kokopäivätyön ja huipputason jalkapallon yhdistäminen ei ole mikään helppo yhtälö. Siihen kun lisätään myös se kaikki muu työ mitä olet joukkueiden ja seurojen eteen tehnyt kapteenin roolissa. Olet aina kuitenkin pystynyt hoitamaan molemmat kiitettävän ammattimaisesti. Moni ei varmaan edes voi käsittää, kuinka paljon tuo oikeasti vaatii itse pelaajalta ja hänen perheeltään. Olet ollut aina todellinen jalkapalloammattilainen ja esimerkki muille, treenannut 100 lasissa ja aina tehnyt kaikki kuntouttavat ja jopa palauttavat treenit prikulleen just niin, kuin ne on ohjeistettu – välillä ihan joka paikassa, oli sitten kyse illanistujaisista tai muista vastaavista. Reisien hölskyttely näyttää edelleen olevan tavaramerkkisi.
Stadin Kingien lanseeraama ”captain, leader, legend” on täydellinen kuvaus sinusta. Lähes missä tahansa olet koskaan pelannut, sinut on aina valittu kapteeniksi – uran alkuvaiheessakin nuoresta iästä huolimatta. Kapteenina toimiminen on sinulle hyvin luonnollista. Mielestäni sinulla on poikkeuksellisen hienot johtajan ominaisuudet ja ne korostuvat kapteenin roolissa. Olet toiminut aina esimerkillisesti ja näyttänyt omilla teoillasi suuntaa muulle joukkueelle. Sinulla on myös uskomaton kyky löytää juuri oikeat sanat hetkeen kuin hetkeen. Esimerkiksi peliä edeltävät puheet! Huhhuh! Niitä kuunnellessa on monesti mennyt kylmät väreet. Arvostan myös maagista tapaasi kohdata ihmisiä ja ottaa huomioon kaikki ympärilläsi olevat, oli sitten kyse pukuhuoneesta tai ystäväpiiristäsi tai täysin tuntemattomista ihmisistä. Pelaajien, valmentajien, taustojen ja vastustajien arvostus sinua kohtaan kaikissa pelaamissasi joukkueissa on aina ollut uskomattoman suuri. Kapteenina, pelaajana ja ihmisenä olet todellakin legenda jo eläessäsi.
Lopettamispäätös ei ole koskaan helppo. Olet sitä miettinyt pariinkiin otteeseen aikaisemmin. Viime kaudella keskustelimme molempien lopettamisesta ja mietimme, että olisi siistiä lopettaa yhdessä. Sinusta huomasi kuitenkin edelleen sen palon ja intohimon pelaamista kohtaan, eikä esteitä pelaamiselle ollut, joten olisi ollut haaskausta, jos noin hieno ja tärkeä pelaaja ei olisi jatkanut vielä – edes hetken. Juttelimme muutamaan otteeseen talvella hyvinkin pitkiä puheluita, kun olit vielä hieman epävarma pelaamisesta. Onneksi kuitenkin jatkoit ja pääsimme nauttimaan vielä yhden kauden pelaamisestasi. Jalkapalloilijan ura on kuitenkin verrattain lyhyt, joten kannattaa pelata niin kauan kuin vain pystyy ja tuntuu hyvältä, ja on annettavaa. Sinulla sitä on enemmän kuin uskotkaan edelleen.
Ennen kauden 2015 alkua, meillä oli seuran järjestämä tilaisuus, johon myös perheemme oli kutsuttu, jossa Honsu (Jani Honkavaara) piti puheen, jossa hän mainitsi puolisoillemme, että tässäkin huoneessa on monia henkilöitä, joista hän ajattelee, ettei koskaan lopeta jalkapalloa tai sen parissa olemista… tyyliin ”varokaa vain”. Tuolloin mielessäni kävi nopeasti pari nimeä, toinen oli Tuomas Mustonen ja toinen Esa Terävä. Me kaikki jalkapalloyhteisössä varmasti toivomme, että olet jatkossakin tiiviisti tekemisissä jalkapallon parissa, ja olen varma että tulet olemaan. Sopiva rooli löytyy ajan kanssa.
Lopettamiseen voi liittyä tuskaa. Sen tunsin ainakin itse viime kauden jälkeen ja muistan hyvin. Kun punamustat aloittavat valmistautumisen seuraavaan kauteen, Talin jalkapallohallin muovin tuoksu tulee kutittelemaan nenääsi. Ei hätää, se menee kuitenkin ohi. Kun punamustat aloittavat ensimmäiset harjoituspelit, mietit että pitäisikö sitten kuitenkin vielä. Sekin menee ohi – tosin ajan kanssa. Kun punamustat aloittavat sarjapelit Pihliksessä, palat halusta mennä pelaamaan ja auttamaan joukkuetta. Se halu ei poistu koskaan – eikä pidäkään. Eikä se voittamisen tahto ja pelaamisen ilo katoa myöskään mihinkään koskaan. Sellaisia ME vaan kaikki olemme.
Nauti kuitenkin täysin siemauksin tästä päivästä, viimeisestä kotipelistä ja loppukaudesta. Nauti joka hetkestä!
Kun pelit viimein osaltasi päättyy, on se uuden tarunhohtoisen tarinan alku.
Olet ollut ja aina tulet olemaan minun ja meidän kapteenimme.
Kiitos kaikesta,
O-P
#11
Ps. Kesävapaat, you’re gonna love it! Ja niin Carolkin! Kokemusvankkurin try outeissa nähdään!
