PK-35 vahvistui tammikuussa 23-vuotiaalla Oskari Kekkosella, joka saapui Pihlikseen 1-vuotisella sopimuksella. Kekkonen pelasi kauden 2022 äitinsä kotimaassa Filippiineillä, mutta mies palasi opiskeluiden takia Suomeen ja uusi koti löytyi Helsingistä ja Pihlajamäestä.
Ohessa Kekkosen haastattelu tammikuulta, kun miehen sopimus julkaistiin.
Oskari Kekkonen, lämpimästi tervetuloa Pihlikseen!
– Iso kiitos, kiva olla täällä. Uusi paikka ja uudet kujeet, eikö se jotenkin sillä tavoin mene!
Juuri näin. Kerro ihan alkuun, miten päädyit PK:hon ja miten helposti sopimukseen lopulta päästiin?
– Elämä toi enemmän juuri tänne pk-seudulle, ja futaajana sitä haluaa etsiä itselleen sopivaa haastetta. Kun pääsimme Jarkon (Siikava) ja Kimin (Raimi) kanssa puhumaan, niin lopulta ratkaisu oli helppo ja looginen, asiat etenivät suht nopeasti. Minulla on hyvä kuva PK-35:stä seurana, täällä myös pyritään pelaamaan hyvää jalkapalloa, joka on tietenkin itselle tärkeää. Ihan hauskana juttuna mainittakoon, että armeijaystäväni Daniel Rantanen oli tässä sellaisena välikontaktina, ja hän yhdisti minut ja PK:n. Tosi hyvä fiilis nyt, kun sopimus on valmis.
Pelasit viime vuoden Filippiineille, mutta purit sopimuksesi Kaya FC-Iloilon kanssa lokakuussa. Mikä tähän johti ja mitä sen jälkeen on tapahtunut?
– Kuten sanoin, halusin muuttaa Helsinkiin, ja täällä on oman elämän kannalta tällä erää parasta asua. Minulla on korkeakouluopinnot Suomessa käynnissä, ja minun oli nyt hyvä tulla hieman lähemmäksi niitä jatkamaan. Opiskelen tuotantotaloutta Lappeenrannassa, mutta teen niitä etänä. Se antaa kuitenkin jo enemmän anteeksi, kun on samassa maassa, eikä toisella puolella maapalloa.
– Tulin tosiaan lokakuussa takaisin Suomeen, jonka jälkeen olen kouluhommien lisäksi viettänyt aikaa perheen kanssa ja nähnyt ystäviä, olin kuitenkin vuoden verran poissa täältä, niin oli kivaa jälleen nähdä tuttuja. Aika rauhallisesti olen ollut, mutta nyt on tarkoitus laittaa enemmän koneistoja käyntiin myös futiksen suhteen. Toki olen myös viime kuukaudet harjoitellut, mutta nyt, kun on selvät sävelet tulevalle vuodelle, niin on kiva alkaa paiskia hommia ihan tosissaan.
Mennään ajassa nyt taaksepäin, olet Kotkasta lähtöisin, ja siellä saanut myös jalkapallokoulutuksesi. Kerro kuitenkin ihan omin sanoin, millainen matka futaajana sinulla on ollut tähän pisteeseen?
– Joo, olen Kotkassa saanut jalkapallokasvatukseni. Olen Peli-Karhujen kasvatti, mutta aika nuorena tulin mukaan KTP:n edustuksen mukaan. 2016 oli minun ensimmäinen vuoteni KTP:n Ykkösen jengin mukana. Sieltä päädyin pariksi kaudeksi FC Lahden Veikkausliigajoukkueseen. Niiden kausien aikana en saanut haluamani läpimurtoa tehtyä, menin armeijaan, ja vähän ehkä muutkin asiat kävivät mielessä ja mietin futisurani kohdalla, mitä jatkossa teen.
– Päädyin sitten Kotkan kautta Lappeenrantaan, ja aika luonnollisesti menin pelaamaan PEPO:on Kakkosta. Pelasin siellä muuten juuri myös kaudella 2020, kun PK nousi meidän edeltä Ykköseen. Se oli aika dramaattinen matsi silloin, kun PK varmisti nousun Lappeenrannassa, meillä olisi ollut voitolla jotkut mahdollisuudet vielä nousuun, mutta tasuriin lopulta päädyttiin. Muistan silloin, kun pääsitte juhlimaan nousua meidän edessä, mutta rehellisyyden nimissä meidän alkukausi oli niin huono silloin, että olisi se ollut aikamoinen ihme, jos olisimme nousseet. Harmi, ettemme sillä kaudella pelanneet enempää keskinäisiä, siinä oli hyvä tunnetila heti ja todella kovaa vääntöä Kakkosen tasolle.
– Palasin jälleen kaudeksi 2021 Kotkaan, josta lähdinkin sitten loppuvuodesta Filippiineille. Kun tuli mahdollisuus lähteä pelaamaan äitini kotimaahan, niin tuli tunne, että siihen oli pakko tarttua.
Millainen kokemus tuo vuoden stintti oli Filippiineillä?
– Se oli hieno juttu, ja oli kivaa päästä se kokemaan. Lähdin Filippiineille lokakuussa -21, ja liityin suoraan Filippiinien maajoukkueen mukaan, josta sain sitten sopimuksen kaudeksi 2022 Kaya Iloiloon.
– Olen aikaisemmin lomien aikana käynyt siellä katsomassa sukulaisia, ja sillä tavoin jonkinlainen käsitys minulla oli minne menen. Nyt kuitenkin pääsin ihan eri tavalla etsimään sitä omaa filippiiniläistä puolta ja pääsin lähemmäs sitä perhettä, mikä siellä elää. Se oli jalkapalloilullisesti siisti kokemus, mutta myös oli tosi mukavaa päästä elämään sitä elämää siellä.
Noh, millainen filippiiniläinen-Oskari sieltä löytyi?
– Niin, en tiedä, ehkä joku ulkopuolinen osaisi sanoa sen paremmin! Mutta koin, että kasvoin vuoden aikana paljon ihmisenä. Se kasvattaa asua tuollaisessa täysin uudessa ympäristössä ja antaa perspektiiviä. En oikein kuitenkaan puhu paikallista kieltä, yritin vähän saada siitä kiinni, mutta oli se todella hankalaa. Joukkueessa menimme ihan englannin kielellä.
Jos mennään sitten jalkapallopuoleen. Millaista se oli, ja miten erilaista se oli mihin olet Suomessa tottunut?
– Olihan se hyvin erilaisempaa jalkapalloa, mihin olen tottunut. Siellä käytiin vähemmän taktiikkaa ja tapaa pelata läpi, mutta vauhtia oli kentällä todella paljon, tilanteenvaihtoja päädystä päätyyn ja koko ajan tapahtui. Tilanteita oli jatkuvasti, ja vähemmän sellaisia seesteisempiä hetkiä pelissä. Fyysisesti pelaajat olivat siellä nopeita ja ketteriä, mutta samalla myös kevyempiä juuri kaksinkamppailuissa. Se oli niin erilaista futista mihin olen tottunut täällä, että se oli sillä tavoin itseäkin kehittävää.
Miten viime vuosi meni Kaya Iloilon riveissä?
– Pääsin pelaamaan, ja sain vastuuta hyvin. Iloilo on ihan kärkijengejä siellä, ja pärjäsimme myös omana aikanamme siellä hyvin. Tälläkin hetkellä taitavat siellä sarjaa johtaa. Pelit menivät sopeutumisen jälkeen hyvin, ja kokonaisuudessaan voin olla tyytyväinen jalkapalloilulliseen puoleen.
Olet pelannut Filippiinien maajoukkueessa kuusi maaottelua, ja U23-maajoukkueessa on sitten muutama ottelu enemmän. Millaisia pelejä ne ovat olleet?
– Oli iso kunnia päästä edustamaan äitini synnyinmaata. Meillä on siellä maajoukkueessa tosi hyviä, puoliksi eurooppalaisia pelaajia (mm. Neil Etheridge, Johan-Patrick Strauß), jotka nostavat totta kai maajoukkueen tasoa huomattavasti. Oli ihan hauskaa nähdä tuon kaltaisia ammattilaisia läheltä, ja he ovat sen tason pelaajia, joihin ei ole aikaisemmin tottunut. Totta kai paikalliset pelaajat eivät ole niin hyviä, joten tasoero voi olla välillä aika suuri pelaajien välillä joukkueessa.
– Muistan kyllä edelleen, kun ensimmäistä kertaa oli kuuntelemassa siinä äidin synnyinmaan kansallislaulua, ja fiilistelin sitä juuri ennen matsia. Se toi ihan mahtavan fiiliksen! On hyvä muistaa, että siellä on aika monia meitä puoliksi filippiiniläisiä, joilla ei niin vahvaa taustaa sieltä ole, se helpottaa sopeutumista. Totta kai sitten, kun kentälle mennään, niin kaikkemme annetaan.
Palataan Suomeen ja nykyhetkeen. Olet pelannut paljon Kakkosta, mutta nyt uudessa seurassa ja täällä Helsingissä myös ensimmäistä kertaa. Mitä ajatuksia tulevasta?
– Joo, etenkin tämä A-lohko, missä myös tällä kaudella pelaamme, on itselle hyvin tuttu lohko. Tämä on usein todella tasainen lohko, joka toki jakaantuu usein nousu- ja puotajataistoihin, mutta harvemmin täällä on ollut mitään selvää nousijaa kesäkuussa. Tälläkin kaudella tuossa taitaa aika monta jengiä olla mukana taistelemassa niistä noususijoista. Itsellä on kuitenkin todella luottavainen fiilis meidän joukkueen suhteen, hyvä ja odottavainen olotila siihen, että olemme tämän lohkon paras joukkue.
Onko tässä PK-35:n joukkueessa keitään valmiiksi tuttuja hahmoja sinulle?
– Ei sillä tavalla suoraan, ehkä joitain kavereiden kavereita löytyy. En ole tällä suunnalla pelannutkaan ennen, joten senkin puolesta se on ihan luonnollista. Hyvin jengi on ottanut kuitenkin vastaan, ja varmasti pääsen koko ajan paremmin mukaan joukkueeseen. Hyvä fiilis tullut kuitenkin ihan ensimmäisestä treenistä lähtien.
Miten kuvailisit itseäsi pelaajana PK-35:n seuraajille?
– Olen keskikenttäpelaaja, koen olevani aika monipuolinen, pystyn pelaamaan erilaisia rooleja, mutta vahvuudet ovat kuitenkin pallollisessa pelaamisessa ja syöttämisessä. Haluisin tällä kaudella tehdä myös tehoja, se on itselle sellainen tavoite, että pystyisi siltäkin osin auttaa joukkuetta menestymään.
PK-35 edustusjoukkue viettää hyvin ansaittua talvilomaa tämän viikon ajan. Ensi maanantaina joukkue palaa kuitenkin harjoituskentälle terävin askelein. Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna on luvassa myös harjoitusottelu, mutta lisätietoja tuosta ottelusta on luvassa vasta loppuviikon aikana.
